Matka Ammanista Jerusalemiin

No niin, vihdoinkin pääsen kirjoittamaan Jerusalemin reissusta. Aloitetaanpa siitä, miten sinne Jerusalemiin täältä Ammanista oikein pääsee.

 

Jordaniasta on kolme rajan ylityspaikkaa Isrealiin. Nämä ovat:

• The Yitzhak Rabin Border Terminal (Arava Bridge) - Eteläisin rajanylityspaikka Aqaban ja Eilatin välissä
• The Allenby Border Terminal (Alenby Bridge) - Jordanjoen eteläinen rajanylityspaikka, kuolleenmeren pohjoispäässä lähellä Jerikoa
• The Jordan River Border Terminal (Sheik Husein Bridge)  - pohjoisin rajanylityspaikka, lähellä Beit She’an kaupunkia

Jordanian vuokra-autolla ei luonnollisestikaan pääse ylittämään rajaa, mutta meillä oli alla työkaverin suomen vientikilvillä varustettu auto. Ennen matkaa selvitimme mistä näistä kolmesta rajaterminaalista pääsemme ylittämään rajan yksityisellä kulkuneuvolla. Allenby silta on lähinna Ammania, ja sen kautta olisi myös lyhin matka Jerusalemiin. Googlettamalla näytti kuitenkin pahasti siltä, ettei kyseistä rajaa pääse ylittämään omalla autolla. Päätimme ottaa varman päälle ja suunnata Jordan River rajaterminaalille, jonka kautta pääsy Israelin puolelle pitäisi onnistua.

Nyt ollaan lähellä!

Olimme etukäteen varautuneet siihen, että rajalla voi olla ruhkaa ja ylitys saattaa kestää useamman tunnin. Tämän vuoksi lähdimme Ammanista liikkeelle jo seitsemän jälkeen aamulla. Matkalla tuli muutama ekstra mutka (kiitos navigaattorille, josta harvoin on hyötyä) ja saavuimme rajalla ennen yhdeksää.

 

Rajalla oli hijaista. Tämä johtui varmasti siitä, että olimme liikenteessä perjantaina, jolloin yleensäkin on vähemmän ihmisiä liikkeellää. Rajalla ensimmäisen checkpointin ja terminaalin väliä voi matkustaa taksilla, Israelin puolella oli puolestaan järjestetty bussikuljetus. Me tietenkin painelimme portista sisään autolla. Vaikkei rajalla ollut minkäänlaista jonoa, kesti ylitys kokonaisuudessaan kolme tuntia! Tämä johtui osittais siitä, että olimme omalla autolla matkassa, sekä myös siitä, että emme aina tienneet mille luukulle piti seuraavaksi suunnatta. Eri luukuilla asioiden toimittamisen oli pääsyynä auto, jolle piti ottaa vakuutus, hoitaa tulliselvitykset jne.

Ennen Israelin puolella siirtymistä voi tehdä verovapaita ostoksia Duty Free myymälässä. Eipä ollut tungosta parkkipaikalla.

 

Melkein Isrealissa. Auto odottaa tulliselvitystä ja vakuutuspapereita.

Passia piti näyttää useammalle virkailijalle niin Jordanian kuin Israelinkin puolella niin monta kertaa, ettei laskussa enää pysynyt mukana. Auto tottakai tutkittiin molemmin puolin rajaa, sekä matkatavarat läpivalaistiin. Jordanian puolella piti maksaa maastalähtövero ja Isrelin puolella viisumi (ja seuraavana päivänä toiseen sunntaan tietenkin toisin päin). Israelin rajalla totinen naisvirkailija kysyi onko meillä mukana aseita, minkä takia olemme tulossa Israeliin, missä aiomme vierailla ja minkä takia. Lisäksi hän vertaili passin kuvaa kasvojen piirteisiin hyvin tarkasti ja hartaasti. Kaikkien muodollisuuksien ja tarkastuksien jälkeen pääsimme viimeisestä portista läpi. Welcome to Israel!



Länsipuolella tie kulki hyvin lähellä raja-aluetta

Ammanista ajaoimme pohjoista kohti läheltä jordanjoen laaksoa sekä Israelin ja Jordanian välistä rajaa. Nyt Isrealissa, rajan toisella puolella, matka jatkui laakson länsipuolta etelään päin. Eron Isrealin ja Jordanian välillä huomasi välittömästi. Isrealin puolella oli heti paljon vihreämpää, tiet olivat huomattavasti paremmassa kunnossa ja liikennekäyttäytyminen maltillisempaa.

 

Kuolleenmeren pohjoisosan saavutettuamme alkoi ympärillä näkymään enemmissä määrin palestiinalaisalueista varoittavia kylttejä. Kylteissä kerrottiin, ettei alue ole turvallinen israelin kansalaisille. Tällaisia kylttien olemassaolo vaikuttaa jotenkin nurinkuriselta, mutta kertoo myös paljon Isrealin ja Palestiinan välisestä tilanteesta, joka ei näytä rauhoittuvan. Muureilla eristettyihin palestiinalaisaluisiin vievillä teillä oli myös check ponitit, samoin kuin Jerusalemiin saavuttaessa. Jouduimme jälleen kertomaan virkailijalle mistä olemme tulossa, miksi ja kuinka kauan aiomme Jerusalemissa viipyä. Passit tietenkin tutkittiin huolella.

Jerusalemin kaupunkiin saavuimme iltapäivästä. Suunnistimme kylttien ja kartan avulla vanhankaupungin lähellä sijaitsevaan hotelliin (National Hotel), johon olin tehnyt varauksen muutamaa päivää aikaisemmin. Hotelli löytyikin yllättävän helposti. Päänvaivaa auheutti ainoastaan yksisuuntaiset tiet, joita kartassa ei näkynyt. Jätimme auton parkkiin ja veimme tavarat huoneisiin, jonka jälkeen lähdimme kohti vanhaakaupunkia. Jerusalemin vanhastakaupungista tarinaa ja kuvia seuraavalla kerralla.