maanantai 27. tammikuuta 2014

Matka maapallon matalinpaan paikkaan

Viikonloppureissun ensimmäisenä pysähdyspaikkana toimi Lootin luola, tai paremminkin museo, jossa kerrottiin Lootin tarina sekä kuolleenmeren alueen historiasta ja kulttuurista. Päädyimme museolle, kun tiellä eteemme saattui Lot's cave and lowest place on earth -kyltti. Jordaniassa on todella hyvin kylttejä nähtävyyksistä pitkin tienvarsia, joten uusia paikkaja voi kivasti pongailla ajomatkan aikana.
 
Perille saavuttuamme vastassa oli museo, joka kantoi nimeä Museum at the lowest Place on Earth (museo maapallon matalimmassa paikassa). Tungosta ei todellakaan ollut, ja olimmekin paikan ainoat vierailijat. Sisäänpääsymaksua museoon ei pyydetty, vaikka tiskin takana istuikin virkailija ottamassa meitä vastaan. Oletimme että museosta olisi ollut pääsy itse luolalle (tai itseasiassa se ei ole luola, vaan kirkon rauniot), mutta hetken tarkkailtuamme aluetta, huomasimme kirkon olevan korkeammalla vuoren rinteessä. Jonkinlainen tie ylös rinnettä pitkin meni, mutta mitään kylttejä tai opasteita sinne ei ollut. Tyydyimme tähyilemaan raunioita ja jatkoimme matkaa.
Kuolleenmeren alue on siitä hauska, että lyhyellä matkalla näkee paljon erilaista maisemaa. Okei, pääasiassa maasto on karua aavikkoa, mutta vaihteluakin on. Jordanjoen suistoalue on vehreämpää, mutta Ammanista alaspäin laskutuessa maisema muuttuu pikkuhiljaa karummaksi ja kuivemmaksi. Kuolleenmeren eteläosassa on puolestaan vihreämpää  maanviljelyn vuoksi. Aina välillä näkyy beduiinien telttakyliä tai yksinäinen teltta keskellä kivistä aavikkoa. Kun itse kuollutmeri päättyy, tulee pieni teollisuusalue, jossa bromitehtaat ja mutainen maasto vallitsevat maisemaa. Yleisilme on kuitenkin koko matkan vuoristoinen ja hiekkainen.

Museo ei ollut mitenkään kummoinen nähtävyys. Tietysti oli ihan kiva lukea historiasta ja Lootin sekä Sodoman tarinasta, mutta paras anti taisi olla itse maisemat matkan varrelta. Seuraava pysähdyspaikka oli Karakin kaupunki ylhäällä vuoristossa. Paikka oli reissun bonuskohde, joka yllätti erittäin positiivisesti.

sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Viikonlopun reissu pähkinänkuoressa

Kahden päivän miniloma kuolleenmeren ympäristössä on nyt takana päin ja olen erittäin tyytyväinen reissun antiin. Matka ei pitänyt sisällään ihan sitä, mitä alunperin oli suunnitelmissa, mutta kahdessa päivässä tuli nähtyä enemmän kuin osasin odottaa. Reitti ja kohteet olivat seuraavat:
Lähdimme ajamaan Ammanista (A) kuolleenmeren suuntaan King's Highwayta pitkin. Reitti on perjantaisin hyvin suosittu, sillä paikalliset lähtevät mielellään koko perheen voimin viettämään vapaapäiväänsä kuolleellemerelle. Tälläkin kertaa tienvarsi oli Ammanista lähtien täynnä kasviksia ja vihanneksia myyviä kauppiaita. Kaupustelijoiden lisäksi matkanvarrella on pieniä kahvikioskeja ja piknik-seurueita, jotka eivät  ilmeisesti jaksa odottaa suolajärvelle asti pääsemistä.
Ensimmäinenä määränpäänä piti olla Wadi Mujibin rotko kuolleenmeren eteläpäässä, mutta ajomatkan aikana päätimmekin suunnata vielä etelämmäs, aina Safin kaupunkiin asti, jossa sijaitsee Lootin luola ja maapallon matalimman paikan museo (B).
Museon jälkeen lähdimme takaisin pohjoiseen päin, mutta poikkesimme hetken mielijohteesta Al Karakiin vievälle tielle. Tiellä ylös vuorta ajaessa totesimme polttoaineen olevan niin lopussa, että on viisainta mennä Karakin kaupunkiin (C) asti tankkaamaan (Kings Highwaylla kun on todella vähän huoltoasemia!). Kannatti ehdottomasti mennä Karakiin muutenkin! Kaupunki on rakennettu vuorien päälle lähes kilometrin korkeuteen. Siihen kun lisää vielä sen faktan, että kuollutmeri on 400 m merenpinnan alapuolella on ylämäki Karakiin melkoinen. Karakin ehdoton nähtävyys on vanha linnoitus (Karak's Castle), johon mekin suuntasimme sivistämään itseämme paikallisella kulttuurilla ja tietenkin ihastelemaan upeita maisemia.
Karakista palasimme alamäkeä takaisin kuolleenmeren rantaan ja jatkoimme matkaa pohjoista kohti. Ohitimme Wadi Mujibin, sillä rotko on näin tammikuun lopussa kuiva vedestä ja kaiken lisäksi paikka näytti suljetulta. Matkan toinen suunniteltu kohde oli Ma'In kuumat lähteet (D), joita emme aikoneet jättää välistä. Ennen kuolleenmeren hotellialutta käännyimme taas mutkaiselle vuoristotielle ja vuoristosta puolestaan alas solaan, jossa kuumat lähteet sijaitsevat. Pimeä tuli nopeasti, joten kirjauduimme Evason hotelliin, kävimme sen ravintolassa syömässä ja jätimme kuumissa lähteissä pulikoinnin seuraavaan päivään.
Lauantai aamupäivä kuluikin Evason hotellin yhteydessä sijaisevan Sixth Sense Span kuumassa lähteessä rentoutuen. Rauhallinen kylpyläpäivä vesiputouksilla vuorien keskellä  on mielestäni mitä parhain tapa irtautua arjesta. Onneksi valitsimme Span, emmekä menneet yleisille lähteille, joissa varmasti olisi ollut enemmän hälinää ja tungosta.
Iltapäivällä lähdimme pikkuhiljaa Ammania kohti. Matkalla poikkesimme aivan kuolleenmeren pohjoispäässä sijaisevalla Jeesuksen kastepaikalla, mutta porttivahti oli juuri sulkemassa paikkaa. Tämä nähtävyys jäi siis toiseen kertaan ja ajoimme suorinta reittiä takaisin Ammaniin (E).
Tässä siis oli viikonloppureissuni pääpiirteittäin, mutta kerron jokaisesta kohteesta vielä tarkemmin erillisessä postauksessa. Parhaiten mieleeni jäi Karakin kaupunki ja sen linnoitus, sekä Ma'In kuumat lähteet. Myöskään hotelli ei tuottanut pettymystä, vaikka aivan täyttä kymmentä pistettä en sille antaisikaan. Mutta kerron Evason hotellista myös tarkemmin toiste.

torstai 23. tammikuuta 2014

Pikainen moi ennen viikonlopun reissua

Täällä minä olen, vaikka blogin puolella onkin ollut hiljaista. Arki rullaa eteenpäin tasaiseen tahtiin. Tämän illan olen viettänyt tabletti kädessä, surffaten Jordanian turistisivuilla. Edessä kun on viikonloppu (kaksi kokonaista päivää vapaata), johon tietenkin pitäisi keksiä aktiviteettia. :)

Suunnitelmat alkavat nyt hahmottumaan ja huomenna aamulla olisi tarkoitus lähteä kuolleenmereen suuntaan ja tarkempina kohteina on Wadi Mujibin rotkolaakso ja Ma'In kuumat lähteet.

Wadi Mujib on luonnonsuojeltu kansallispuisto kuolleenmereen eteläpäässä. Se on tunnettu paitsi upeasta luonnosta, mutta myös lukuisista linnuista ja kasvilajikkeista.

Ma'In kuumat lähteet kuulostavat näin talvella todella houkuttelevilta (vaikka lämpötila on Ammanissakin kohonnut päivisin lähemmäs 20 asteeseen!). Kuvista päätellen paikka on kaunis ja rauhallinen (varsinkin näin talvella). Saa nähdä millainen kuhina lähteillä käy perjantaina, kun paikallisillakin on vapaapäivä. Tarkoitus on jäädä myös yöpymään kuumille lähteille Evason Ma'In Hot Springs Hotelliin, jonka yhteydessä on myös kylpylä. Evason on viiden tähden hotelli, mutta pyrin pitämään odotukset majoituksen suhteen realistisena. Joka tapauksessa on kiva jäädä yön yli lähteille, ettei huomenna illalla ole kiire ajaa takaisin kaupunkiin.

Kerron sitten viikonlopun jälkeen vastasiko reissu ja kohteet odotuksiani. Siihen asti moi moi ja hyvää sekä rentouttavaa viikonloppua!

lauantai 18. tammikuuta 2014

Hetkiä Jordaniassa 2013

Vietin puolet vuodesta 2013 Jordaniassa. Aika kului pääasiassa työn parissa, mutta vapaa-ajalla ehdin ihan mukavasti tutustumaan Jordanian nähtävyyksiin ja Ammaniin. Heinäkuussa en vielä tiennyt miten pitkään Ammanissa tulisin olemaan, joten pyrin käyttämään kaikki vapaapäiväni ympäristön tutkimiseen. Aluksi tutustuin Ammanin downtownin tunnetuimpiin nähtävyyksiin citadeliin ja roomalaiseen teatteriin.

Amman downtown citadelin kukkulalta katsottuna, heinäkuu 2013
 
Auton suojaamista auringolta downtownissa, heinäkuu 2013

Petra, heinäkuu 2013
Heinäkuu ei ehkä ollut paras aika Petrassa vierailemiseen, sillä ilma oli aivan tukahduttavan kuuma. Onneksi retkikumppanillani oli paljon vettä mukana, kun itse olin varautunut reissuun huimalla 1,5 litran vesimäärällä. Saihan vettä ja muita virvokkeita ostettua Petrastakin. Tosin juomaa sinnikkäämmin kaupattiin aasi-, kameli- ja hevoskyytiä, joista itse kauniisti kieltäydyin. Petra on ehdottomasti kokemisen arvoinen nähtävyys Jordaniassa ja saatan käydä siellä uudestaan vielä tänä vuonna (mieluiten ennen helteitä).
 

Kuollutmeri, Holiday Inn hotellin rannalla, heinäkuu 2013
Kuolleellamerellä kävin yhteensä kolme kertaa viettämässä vapaapäivääni. Olin joka kerta Holiday Inn hotellin allas- ja ranta-alueella, sillä muiden kanssa kokemuksia vertailemalla olimme todenneet sen hinta-laatusuhteeltaan parhaaksi. Heinä- ja elokuussa oli todella kuuma, mutta eipähän kärpäset jaksaneet pörrätä ympärillä. Kuolleessameressä kävin kellumassa kaksi keraa. Ja onhan se vaan hauska kokemus, vaikka suola vähän nipisteleekin ihoa.
 

Aqaban yleinen uimaranta, elokuu 2013
Aqabassa olin elokuun alussa ramadanin päättyessä eid-lomaan. Valitettavasti aika monet paikallisetkin olivat suunnanneet Jordanian ainoaan rantakohteeseen, joten hotellit olivat hyvin varattuja ja yleinen ranta täynnä telttailijoita. Aqaba ei hurmannut minua millään tavalla, mutta sukellus oli ehdottomasti reissuni kohokohta. En ole aikaisemmin edes kokeillut laitesukeltamista, joten kokemus oli erittäin mieleenpainuva.
 
Aqabassa on hyvät vedet sukeltamiseen ja onhan sieltä toimivat yhteydet Jordanian muihin nähtävyyksiin, mutta itse kaupungissa ei ole paljon nähtävää tai tekemistä auringon palvonnan lisäksi (jota ei muuten voi tehdä yleisellä rannalla, joten kannattaa valita hotelli, jonka allasaluella/yksityisellä rannalla viihtyy). Saa nähdä käynkö tämän vuoden puolella vielä uudestaan Aqabassa. Jos aikaa on, niin mikä ettei, mutta aivan Aqaban vieressä sijaitseva kaupunki Eilat, Isrealin puolella, kiinnostaisi enemmän.


Roomalainen rauniokaupunki Jerash, elokuu 2013
Jerash on lähellä Ammania, joten sinne oli helppo suunnata päiväretkelle. Jotenkin hassua, että keskellä arabimaata on niin hyvin säilynyt vanha roomanaikainen kaupunki. Itseäni vähän harmittaa etten ottanut kierrokselle opasta, sillä jostain syystä opastaulut puuttuivat alueelta kokonaan. Todennäköisesti käyn Jerashissa kevään aikana uudestaan ja ehdottomasti otan myös opaan, jotta saan paikasta ja historiasta enemmän irti.
 
Kuolleenmeren rantaa, lokakuu 2013

Maisemaa matkalta Mount Nebolle, lokakuu 2013
Kuolleenmeren läheisyydessä on lukuisia nähtävyyksiä, joista useammat liittyvät kristinuskon syntyyn. Itselleni oli yllätys, että Jordaniassa on niin monia kristillisiä paikkoja, onhan maa kuitenkin muslimivaltio. Mutta esimerkiksi Jerusalem on hyvin lähellä Jordanian rajaa, eikä historia tunne samoja valtioiden rajoja kuin täman päivän kartta. Mount Nebo on yksi näistä kristinuskolle tärkeistä nähtävyyksistä, joka on vierailun arvoinen vaikkei uskontohistoria kiinnostaisikaan. Matkalla vuorelle sain ihailla karua, auringon polttamaa maisemaa.
 
Ammanin katukuvaa, lokakuu 2013
 
Amman, lokakuu 2013
Olen puolen vuoden aikana jonkin verran kierrellyt Ammania ja yrittänyt muuttaa tavallisia reittejäni, jotta eteeni osuisi uusia paikkoja ja uutta nähtävää. On tietenkin helppo kulkea samoja tuttuja katuja, mutta aina välillä laitan navigaatorin päälle ja lähden "seikkailemaa" tuntemattomille kaduille. Mielestäni Ammanin parasta antia onkin katsoa sen elämää ja arkea, löytää uusia paikkoja, hauskan näköisiä kauppoja ja ihmetellä kaupungin vilinää.
 
Amman lumimyrskyn jälkeen, joulukuu 2013
Joulukuussa talvi tuli (ja meni) rymisten. Lumi sai kaupungin sekaisin ja itsekin jouduin viettämään aikaa neljän seinän sisällä, kun liikenteeseen ei noin vain voinut lähteä autolla liukastelemaan. Oli hauska nähdä miten innoissaan paikalliset olivat lumesta. Nyt tammikuussa, kun lämpötila on taas päivällä yli 15 astetta, tuntuu oudolta, että täällä todella oli niin paljon lunta! Toivon että tämän talven lumet olivat siinä ja saisimme nauttia keväisen vihreästä Jordaniasta mahdollisimman pitkään.
 
Madaba, joulukuu 2013
 
Madaban keskusta, joulukuu 2013
Vuoteni Jordaniassa päättyi joulupäivänä tekemääni vierailuun Madaban kaupungissa. Madaba on pieni, historiallinen kaupunki lähellä Ammania. Kaupungin tärkein nähtävyyys on mosiikkikartta, mutta Madaba on muutenkin kiva vierailukohde, jossa voi piipahtaa vaikka matkalla kuolleellemerelle.
 
Tietenkin näiden paikkojen lisäksi puoleen vuoteen mahtui paljon muitakin kokemuksia. Uusi työ on ollut mielenkiintoinen, on ollut kiva tutustua paikallisiin ihmisiin ja kulttuurin, maistella aribialaisia ruokia ja makeita herkkuja, nähdä Ammanin arkea ja kokea myös itse, millaista elämä Jordainassa on. Mutta monta juttia on vielä listalla, joten ei kun suunnitelmia toteuttamaan!
 
Vuoden 2013 kohteet: Amman, Jerash, kuollutmeri, Aqaba, Petra ja Madaba
 

torstai 16. tammikuuta 2014

Makeaa elämää

Täällä sitä taas ollaan Ammanin auringon alla. Matka sujui hyvin ja laukkukin saapui perille asti, vaikka lentoreittini kulkikin paljon parjatun Pariisin Charles De Gaulle kentän kautta. Minulla on Ammanissa kaikki tavarat ja vaatteet joita täällä tarvitsen, joten siinä mielessä matkatavaroiden viivästyminen ei olisi edes haitannut.
 
Joka tapauksessa, Suomesta piti tietenkin tuoda vähän tuliaisia työkavereiden arkea piristämään. Tyypillisesti tuliaisiin kuuluu meidän suomalaisten rakastama salmiakki, jota ei muista maailman kolkista pahemmin löydä. Aika moni  suomalaisista työkavereistani oli joulun ja uudenvuoden Suomessa, joten uskalsin olettaa, että salmiakkipusseja on kiikutettu työpaikalle jo useampia. Salmiakkia onkin mussutettu täällä yllin kyllin koko syksy, sillä sopivin väliajoin joku on käynyt Suomessa. Päätinkin täällä kertaa panostaa salmiakin sijaan suklaaseen ja lakritsiin.

Hassua näissä Suomen tuliaisissa on se, että kotimaassa ollessani en edes pahemmin salmiakista piittaa. Mutta kummasti ulkomailla ollessa se salmiakki maistuu niin älyttömän hyvältä. On myös hauskaa kuulla paikallisten mielipiteitä meidän karkeistamme ja muista herkuista. Yllättävän moni jordanialainen onkin tykännyt salmiakiasta ja lakritsista. Paikallisten työkavereideni lemppari on kuitenkin lumipantterit, joten toin myös pussillisen niitä. Ja suklaahan nyt maistuu kansalaisuutta katsomatta kaikille.
 
Makkarat ja sianlihaherkut eivät kuulu tuliaislistalleni, mutta matkalaukkuni kätköistä löytyi karkkien lisäksi juhlamokka-kahvia. Vaikka suurin osa paikallisista juokin turkkilaista/arabialaista kahvia (tai sitten murukahvia), löytyy kauppojen hyllyiltä yllättävän hyviä suodatinkahvejakin. Valikoima on tosin aika suppea. Mutta ei ole juhlamokan voittanutta! Ja onhan "suomalaiseen" kahviin hyvä päättää tämäkin työpäivä ja työviikko. :) Hyvää viikonloppua!

lauantai 11. tammikuuta 2014

Suomiloma lähenee loppuaan

Blogin kirjoittamiseen on ihan vahingossa tullut pieni tauko. Olen yksinkertaisesti ollut niin paljon tien päällä, en ole ollut hyvien internetyhteyksien päässä, tai sitten minulla ei vaan yksinkertaisesti ole ollut aikaa istua koneen äärelle naputtelemaan. Uuden vuoden vastaanoton jälkeen siirryin kotikaupunkiini Lounais-Suomeen. Matka Vaasasta Uuteenkaupunkiin oli aivan yhtä synkkä, kuin matkani Kainuusta Pohjanmaalle muutamaa päivää aiemmin. Maisemaa hallitsi loputon harmaus, jonka aiheutti lumettoman maan lisäksi tihkusade. Mikä loistavin sää Tammikuulle!
Uudessakaupungissa rentouduin ja otin rauhallisesti. Ohjelmaan kuului perheen kanssa olemista sekä sukulaisten tapaamista. Lisäksi ehdin piipahtamaan muutaman kaverini luona kylässä. Pääsin myös kolmen kuukauden tauon jälkeen saunaan. Joten kaunis kiitos ystävälleni hyvistä löylyistä ja mitä mahtavimmasta saunaseurasta. Kyllä meillä taas oli niin lystiä!

Lomahan ei olisi mitään ilman työtä, joten tämän viikon alussa palasin takaisin Vaasaan osallistuakseni seminaariin. Vaasan päivät menivätkin lähinnä työn merkeissä, mutta kävin torstai-iltana myös tarkastamaan ystäväni uuden asunnon, johon hän oli muuttanut syksyn aikana minun ollessani Jordaniassa. Hän olikin löytänyt itselleen oikein kauniin ja viihtyisän kodin.

Ja sitten eilen, liikennesäästä varoiteluiden siivittämänä matkani jatkui Nurmon kautta vielä kerran Kajaaniin. Nurmossa kävin moikkamaassa ystävääni, joka vasta viikko sitten oli päässyt vauvansa kanssa pois sairaalasta. Kyseessää oli siis hyvin tuore tulokas. Ja olihan vauva niin pieni, etten meinannut uskaltaa pitää häntä edes sylissä! Onnea vielä vanhemmille pienen pojan johdosta!
Leikkiä Luna.kissan kanssa / Päivä lähtee liikkeelle kahvilla ja rahka-annoksella / Kajaani-shoppailuja
 
Säästä huolimatta matkani Kainuuseen sujui hyvin. Nyt sitten vietän viimeisiä lomapäiviäni (kylmässä) Kajaanissa. Mutta eipä tarvinnut lähteä Jordaniaan näkemättä lunta Suomessa! Vaikka lumi olikin erittäin kaivattu elementti, tuntuu  tämä -15 astetta aivan liian kylmältä. No, sää on hyvä syy pysytellä sisätiloissa ja leikkiä kissan kanssa. Kaupungilla kävin (ale)shoppailemassa sen verran, että ostin kolmet housut (salitrikoot ja collegehousut Intersportista sekä Vilan rennot housut Modasta). Tietysti ostin myös mm. salmiakkia, suklaata ja kahvia Jordaniaan vietäväksi, sekä joitakin kosmettiikatuotteita itselleni.

Huomenna minulla on vielä yksi matkaosuus, kun siirryn siskoni ja hänen perheensä luo Vantaalle ennen maanantaista lentoani Ammaniin. Mukavaa kun olen tällä lomallani ehtinyt käymään niin monessa paikassa ja näkemään niin monia minulle läheisiä ihmisiä. Näillä muistiolla on hyvä taas lähteä viettämään arkea Ammaniin. :)
 

torstai 2. tammikuuta 2014

Huomenta Vaasasta

Niin se vuosi taas vaihtui uuteen. Meillä oli ystäväni luona oikein ihanat uudenvuoden kemut, joissa ääntä ja naurua riitti! Tinan valaminen jäi vähän kesken (kun induktioliesi ei ollut yhteistyöhaluinen), mutta kellon lähestyttyä puoltayötä suuntasimme rantaan katsomaan kaupungin järjestämää ilotulitusta. Itse tykkään järjestetyistä ilotulitusnäytöksistä todella paljon, joten kilistely ja uuden vuoden onnentoivotukset rakettien paukkeessa on mitä mahtavin tapa hyvästellä mennyt vuosi ja ottaa uusi vastaan.

Eilinen päivä menikin aatosta toipuessa. Ohjelmaan kuului siis syömistä ja sohvalla löhöilyä. Oli hauskaa viettää laiskottelupäivää yhdessä ystäväni kanssa, jonka kanssa olemme niin monet kerrat yhdessä makoilleet sohvalla sipsipussi välissä edellisillan tapahtumia kertaillen. Asuimme nimittäin opiskeluaikoina yli neljä vuotta kimpassa! Tulipa niitäkin aikoja jälleen kerran vähän muisteltua ja pohdittua, että tässä sitä taas ollaan vuonna 2014 vierekkäin vilttien alle käpertyneinä. Muuten kyllä molempien elämä on muuttunut aikalailla noista "hurjista" nuoruusvuosista. :D

Tänään sitten jätän Vaasan hetkeksi taakseni ja suuntaan kohti kotikaupunkiani. Aika paljon kertyy kilometrejä auton mittariin tällä Suomen reissullani, mutta ihanaa kun on mahdollisuus käydä niin monessa paikkaa ja tavata perhettä sekä ystäviä. 

Päivä alkaa kohta vähän kirkastumaan, joten on minun aikani lähteä tien päälle! Oikein onnellista uutta vuotta vielä kaikille!