Jordanian herkullisin gyros?

Yksi ehdoton suosikkini Kreikan matkoilta on gyros. Pongasin BeAmman sivustolta Gyros & More nimisen noutoravintolan, josta saa mitäs muutakaan, kun gyrosta, eli pitaleipään käärittyä lihaa mm. sipulilla, tomaatilla ja tsatsikilla höystettynä. Gyros & Moren menu on aika suppea, mutta listalta löytyy muutaman gyrosvaihtoehdon lisäksi souvlakeja ja moussakaa. Gyros & More on mitä mainioin työpäivän jälkeen nopean noutoruuan hakuun. Ja paikan gyros on todella herkullista!

(Gyros & More sijaitsee Abdoun ympyrässä)

Aqaban aurinko lämmittää helmikuussakin

Viime Aqaban matkastani on vierähtänyt jo puoli vuotta! Hurjaa, mihin tämä aika oikein on kulunut. Itseasiassa en ole Aqabaan pahemmin haikaillut, sillä paikka ei viime kerralla todellakaan valloittanut sydäntäni. Mutta nyt tavoitteenani oli vain päästä lämpöön ja aurinkoon. Tietäen Aqaban faktat (että kaupunki on huomattavasti konservatiivisempi kuin Amman, yleinen ranta ei ole ulkomaalaiselle turistille mieluisa paikka ja ettei siellä itseasiassa ole hirveästi tekemistä), en tällä kertaa edes harkinnut kuin Aqaban parhaimpia hotelleja.

 

Kuten yleensä, en sen koommin reissua suunnitellut ja hotellihuoneen varaus jäi edelliseen iltaan. Neljän ja viiden tähden hotellien hinnat (ilman veroja) olivat 110 eurosta ylöspäin. Pohdin majoitusta Mövenpickin, Intercontinentalin ja Kempinskin välillä ja päädyin varaamaan huoneen viimeksi mainitusta hotellista. Kempinski on suhteellisen uusi hotelli (rakennettu 2008) ja sen myös huomasi materiaalivalinnoista sekä pintojen kulumattomuudesta. Hotelli  on muutenkin siisti, viihtyisä sekä rauhallinen, vaikka se sijaitseekin aivan Aqaban keskustassa. Hotellilla on oma pieni rantakaistale ja allasalue. Ja mikä parasta, hotellin kaikkien huoneiden parvekkeet ovat merelle päin! Ei siis tarvinnut varatessa arpoa mitä "osittainen merinäköala" käytännössä tarkoittaa.

Harmillista oli ainoastaan se, että majoituin hotellissa vain yhden yön. Huone oli todella viihtyisä ja harvoin olen viihtynyt hotellihuoneessa yhtä hyvin kuin Kempinskissä. Ainut "hassu" asia oli kylpyhuoneen ikkunaseinä, mutta siihen sai kyllä verhon eteen. Eli ihan kiva idea sekin. Kokonaisuudessaan todella valoisa ja avara huone. Varmasti valitsen Kempintskin seuraavallekin Aqaban reissulle.

Viivyin Aqabassa ainoastaan perjantaista launtaihin, joten käytin ajan pääasiassa hotellin rannalla ja allasalueella viettämiseen. Tämän miniloman päätarkoitus olikin auringosta nauttiminen ja rentoutuminen. Perjantai oli hieman pilvinen päivä, mutta lämpötila kipusi yli 30 asteeseen. Kylmästä ei siis todellakaan tarvinnut kärsiä. Lauantaina aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, joten talven kalpea ihokin sai odotettua päivetystä. Koska Aqaban hotelleilla on hyvin pienet rantakaistaleet, ei Kempinskinkään ranta ja allasalue ole kovin suuria. Pihassa oli eri kokoisia altaita, allasbaari ja poreallas. Myös aurinkotuoleja oli riittävästi, vaikka osa rannasta olikin suljettuna.

Aqabaa olin nähnyt ennenkin. Illalla kävin keskustassa syömässä ja kaupassa, mutta muuten en edes kaivannut kaupungin hälinään. Hotellin yksityinen ranta oli kuin eri kaupungista, kun yleinen ranta, jossa kävin tepastelemassa viime Aqaban lomallani. Kaupungista saa todellakin aivan erilaisen kuvan viiden tähden hotellin altaalla pinacoladaa hörppien, kun yleisen rannan hälinässä ja roskien seassa paikallisten huutelua väistellen.

Ihana, mutta lyhyt aurinkoloma Aqabassa on siis takana. Perjantaina, jos sää sallii, lähden kuolleellemerelle, sillä niin ihanasti aurinko lämmitti ihoa. Toivotaan, että tästä se kesä alkaa!

Vapaapäivän autoilua

Perjantai on ehdottomasti paras päivä viikosta lähteä autolla kiertelemään Ammania, sillä liikennettä on vähän ja varsinkin aamulla tiet ammottavat tyhjyyttään. Tavoitteenani on pieni pala kerrallaan tutustua  Ammanin eri kaupunginosiin. Joskus voi ihan sattumaltakin löytää jonkun mielenkiintoisen paikan, mutta ainakaan kotona sisällä istuen ei eteen osu mitään uutta ja ihmeellistä. Parempi siis lähteä tutkimusmatkalle! Viime viikon perjantaina reitti oli kutakuinkin seuraava:



Alla olevat kuvat on otettu suurin piirtein kartalla kameran osoittamista kohdista. Ensin kiertelin Shmeisanin kaupunginosan kujia ristiin rastiin. Alueella kiertely meni pääasiassa taloja ja kauppoja ihmetellessä. Shmeisani on minulle siinä mielessä tuttu, että toinen kuntosali jolla käyn, sijaitsee kyseisellä alueella. Mutta sinnekin suuntaan aina samaa tuttua katua pitkin. Shmeisanista lähdin ajamaan Wasfi Al Tall ja Al Madina Al Monawwara kaduille. Vaikka Ammanin yleisilme on jokseenkin yksitoikkoinen, on kaupungin eri alueet lähemmin tarkasteltuina yllättävän erilasia.

Olin valmiiksi katsonut reitin yhdeksi etapiksi Al Madina Al Monawwara kaduta Al Reef nimisen pitserian. Al Reefia oli netissä kehuttu yhdeksi Ammanin parhaimmaksi pitsapaikaksi, joten pitihän sitä lähteä testaamaan. Alue jolla pitseria sijaitsee, ei ole omien päivittäisten reittieni varrella, joten kokonaisuudessaan alue  oli minulle vieras. Al Reef siis sijaitsee kartan kohdassa C.

Ammanissa on harvoin ilmoitettu paikkojen tarkkoja osoitteita, sillä paikalliset ovat tottuneet suunnistamaan kaupungissa maamerkkien mukaan. Monesti ravintolan, liikkeen tms. osoite on ilmoitettu jonkin liikenneympyrän tai esimerkiksi ison hotellin mukaan. Al Reef oli merkattu Al Madina Al Monawwara kadulle, mutta tarkasta sijainnista ei ollut varmuutta. Onneksi kadun vilinän keskeltä silmiin osui tuon pienen pitseria nimikyltti. Al Reefin pitsa oli hyvää ja edullista (regular kokoinen pitsa ja pepsi maksoivat yhteensä noin 5,50 JOD). Eli kannatti käydä kokoilemassa.

Reefistä lähdin ajamaan pohjoiseen päin, ohittaen yliopiston (Jordan University) ja yliopistollisen sairaalan. Tämän jälkeen kännyin takaisin etelään, ajaen kuninkaan puutarhojen ja City Mall ostoskeskuksen ohi. Idea viimeisestä pysähdyspaikasta syntyi makean himon yllättäessä kesken matkaa. Käännyin Abdallah Ghawsha kadulle etsimään yhtä herkkukauppaa, jonka olin joskus kyseiseltä kadulta bongannut. Muutaman kerran ajoin katua edestakaisin, kunnes huomasin liikkeen yhdessä kadunkulmassa. Kyseessä oli Zalatimo Brothers for Sweets, jossa myydään tyypillisiä paikallisia makeita herkkuja. Zalatimo veljesten liikketä on yhteensä kuusi ympäri Ammania. Tällä kertaa mukaani lähti peltirasiallinen pieniä herkkupaloja.

Tällä viikolla lähdin perjantaiajelun sijaan  viettämään viikonloppua Aqabaan. Ammanissa lämpötila nousi loppuviikkoa kohden 25 asteeseen, joten oli sanomattakin selvää että Aqabassa on vähintää 5 astetta lämpimämpää. Ja ihanan lämmintä siellä olikin. Lisäksi hotelli oli ensiluokkainen ja rentoutuminen rantatuolilla löhöillen oli taattu. Kyllä nyt taas jaksaa puurtaa!

Arkipastaa

En ole pitkään aikaan kirjoittanut ruuasta (hah, tästä ei tullutkaan ruokablogia!), joten on aika vähän päivittää ravintopuolta. :) Yleensä teen arki-iltaisin töiden jälkeen jotain nopeaa ja helppoa ruokaa. Ulkona tulee käytyä syömässä lähinnä vapaapäivisin, vaikka Ammanissa riittäisikin erilaisia ravintoloita testattavaksi joka illaksi. Joka tapauksessa, kotona kokkailu on ihan kivaa, mutta välillä ruokaideat ovat vähissä.

Yksi ilta lähdin etsimään reseptejä mistäs muualtakaan, kuin internetin ihmeellisestä maailmasta. Aika nopeasti löysinkin kokeilemisen arvoisen reseptin. Netissä aikoinaan suuren suosion saaneen Hanna ja Alexander Gullichsenin avokadopastan innoittamana lähdin testamaan parivaljakon uutta reseptiä, joka löytyy heidän uutuskirjastaan Safkaa, Maanataista sunnuntaihin. Itseasissa kyseinen resepti on julkaistu Safkaa -blogissa jo lokakuussa, mutta lehdet nostivat sen otsikoihin vasta uuden kirjan ilmestymisen myötä tammikuussa. Ohjeesta on yritetty povata Gullichsenien uutta hittireseptiä, mutta avokadopastan kaltaista supersuosiota se ei näytä saaneen. Kyseessä on siis Mainio makaronilaatikko aka karitsaloota.

 Safkaa -blogin reseptiin pääset tästä

 

Jordaniassa reseptien kanssa ongelmaksi saattaa muodostua ruokaan tarvittavat raaka-aineet. Täältä toki saa suhteellisen hyvin lähes kaikkea, mutta ei mitä vaan. Karitsalootan ainesosat sopivat jordanialaiseenkin ostoskoriin. Okei, ensimmäisenä omassa lootassani  karitsan jauheliha muuttui lampaan jauhelihaksi. Toisena pekoni vaihtui naudanlihapekoniksi (joka on yllättävän hyvää). Ja kolmantena jouduin tyytymään timjamin kuivattuun versioon. Muuten sain lootaan kaikki tarvittavat ainesosat helposti.

Avokadopastan tapaan kyseessä oli helppo ja suhteellisen nopea arkiruoka. Ja rattoisastihan kokkailu sujui, kun punaviinipullo piti avata jo ruuanlaittovaiheessa. :) Valmistin lootan muuten ohjeiden mukaisesti, paitsi jauhelihaa minulla oli vähän enenmmän kuin reseptissä. Mielestäni loota jäi liian kuivaksi ja lisäsin vettä ainakin muutamaan otteeseen. Lisäksi laitoin folion laatikon päälle jo kypsymisen alkuvaiheissa. Lammaslaatikkoni oli uunissa noin 50 minuuttia (eli 10-20 min enemmän kuin ohjeessa), sillä pasta ei 20 minuutin jälkeen vaikuttanut vielä kypsältä. Veden lisäämisestä huolimatta laatikko jäi myös vähän kuivaksi.

Lammasloota oli hyvää (ei superherkullista), ja oma vinkkini onkin laittaa siihen enemmän tomaattimurskaa tai muuta nestettä, sekä enemmän valkosipulia ja juustoa. Itseasiassa lootasta tuli parempaa, kun kolmantena päivänä (niin, tästä tuli aika iso määrä ruokaa) paistoin sitä pannulla valkosipuliöljyssä ja ekstratomaattimurskassa. Kannattaa kokeilla karitsalootaa ja tuunata sitä oman maun mukaisesti. On tästä reseptistä ainakin perinteisen makaronilaatikon haastajaksi. :)

Uusi liike avattu Ammanissa?

Mitä ihmettä, onko saksalainen ruokakauppaketju Lidl aloittanut toimintansa Jordaniassa ja vielä minimarketin muodossa. ;)

 

Ma'In kuumat lähteet ja viikon kuulumisia

Reissusta kuolleenmeren ympäristöön on jo kulunut yli kaksi viikkoa, mutta minulla on vielä viikonloppumatkan viimeinen osuus esittelemättä. Ma'In kuumat lähteet olivat perjantaipäivän viimeinen etappi. Saavuimme vuorien väliseen rotkoon juuri pimeän tullessa, joten ympäröiviä maisemia ei voinut kuin arvailla. Tie mutkitteli ensin kuolleeltamereltä ylös vuorille ja sitten puolestaan jyrkästi alas lähteille. Ajoimme kylttejä seuraten suoraan Evason hotellille. Tieltä ei pahemmin olisi voinut eksyä, sillä Ma'In kuumilla lähteillä ei ole muuta kuin itse lähteet sekä Evason hotelli ja sen takana sijaitseva Sixth Sense Spa.

Evason hotellia oli internetissä sekä kehuttu, että moitittu. Kuvat hotellista näyttivät kuitenkin  hyviltä ja eipä lähteillä muuta majoitusvaihtoehtoa edes ole. Päätös huoneen varaamisesta oli siis helppo. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin ollut varata huone jostain kuolleenmeren hotellista, mutta majoitus vuoriston rotkossa, kuumien lähteiden välittömässä läheisyydessä kuulosti eksoottisemmalta ja mielenkiintoisemmalta.

 

Vaikkei Evason ollutkaan arabihenkinen (josta sitä netissä olikin kritisoitu), pidin hotellin tyylistä ja ilmapiiristä. Evason ketju on Aasiasta lähtöisin, ja se myös näkyi hotellin sisustuksessa. Huoneissa sekä hotellin yleisissä tiloissa oli käytetty paljon tummaa puuta ja huonekalut olivat laadukkaan oloisia. Itse huone oli tilava sekä siisti ja kylpyhuone suuri. Valitettavasti Jordaniassa tämän tasoisesta hotellista joutuu maksamaan aika paljon ja Evason pystyy pyytämään vielä vähän ekstraa, kun välittömässä läheisyydessä ei ole muita hotelleja. Yö maksoin melkein 200 JOD, mikä on tähän mennessä varmasti suurin summa mitä olen ikinä mistään hotelliyöstä maksanut! Mutta kun kyse oli vain yhdestä yöstä, niin oli helpompi hyväksyä hotelliyön korkea hinta.

Jordaniasta hotellia varatessa pitää yleensäkin olla tarkkana, sillä melkein kaikissa netin bookaussivuilla hotellien hinnat ovat ilman veroja ja palvelumaksuja. Toisin sanoen Evasoninkin hinta internetissä oli noin 140 JOD, mutta verojen ja palvelumaksujen jälkeen hinta olikin jo toista luokkaa. Itselleni tämä ei tullut yllätyksenä, sillä samaan olen törmännyt hotellia varatessani Aqabasta ja Dubaista.

Toinen tosiasia on, että hotellit ovat kalliita Jordaniassa. Katsoin juuri hotellitarjontaa parin viikon päähän Aqabaan ja hinnnat vaihtelivat noin 30 dinarista (1-2 tähteä) 150 dinariin (5 tähteä). Eli edullisenkin majoituksen sieltä saa, mutta itse en enää alle neljän tähden hotelliin Aqabassa majoittuisi. Syy on yksinkertaisesti se, että ilman hyviä uima-altaita ja yksityistä rantaa Aqabassa ei ole mitään tekemistä (paitsi tietenkin sukeltaminen). Pelkälle sukellusreissulle minullekin ilman muuta kelpaisi kahden tähden sukellushotelli. Mutta esimerkiksi kuolleellamerellä ei ole vaihtoehtoina kuin 4 ja 5 tähden hotelleja, joten vaatimattomampaa ja samalla edullisempaa majoitusta ei edes ole tarjolla.

Se niistä hotelleista... palataan Evasoniin ja kuumille lähteille. Hotellissa oli aika vähän asiakkaita, sillä Tammikuu on matalan sesongin aikaa ympäri Jordaniaa. Ilma oli varmasti normaalia lämpimämpi, sillä päivällä lämpötila kipusi lähelle 25 astetta. Harmikseni hotellin uima-allas ei ollut käytössä ja netistä palautteita lukiessa en näköjään ollut ainut, joka oli asian Evasonissa vierailessaan todennut. Vaihtoehtoja on kaksi, joko allas on ollut jo vuosia suljettuna, tai Evason ei pidä allasta auki talviaikaan. No, onneksi lähistöllä oli ne kuumat lähteet, joiden takia Ma'Iniin olimme tulleetkin.

Evason hotelli

Kuumille lähteille pääsimme vasta lauantaina, joten perjantain-iltana pohdinne seuraavan päivän suunnitelmaa illalisen ääressä hotellin ravintolassa. Vaihtoehdot kuumille lähteille olivat seuraavat:

• Sixth Sense Span allas ja kuuma lähde, johon on erillinen pääsymaksu ellei ota kylpylästä mitään yli 30 min kestävää hoitoa.
• Span takana olevat lähde, johon on vapaa ja ilmainen pääsy hotellin asiakkaille.
• Yleinen kuuma lähde, johon suurin osa ihmisistä ja varsinkin paikallisista suuntaa. Sisäänpääsymaksu, mutta edullisempi kuin kylpylään.

Näitä vaihtoehtoja tuli myös tutkittua netistä. Käsitykseni mukaan yleisillä lähteillä on kaikkein suurin ja näyttävin vesiputous, mutta paikka on täynnä paikallista väkeä. Alueella on erikseen perheallas sekä naisille oma allas. Olin myös kuullut, että jopa naistenaltaassa uimapuku päällä tuntee olonsa epämukavaksi. Ympärillä kuin kaikilla on huomattavasti enemmän vaatetta.

Sixth Sense Spa

Päätimme skipata yleisen lähteen kokonaan ja mennä ensimmäisenä katsomaan Sixth Sense Span takana olevan ilmaisen lähteen. Ilmaisessa lähteellä oli lisäksemme vain muutama hotellin asiakas. Altaan ympärillä oli joitakin aurinkotuoleja, mutta vesi altaassa oli viileää. Emme olleet täysin tyytyväisiä kylmään lähteeseen, jonka kuuluisi tietenkin olla kuuma, joten suuntasimme itse kylpylään.

Ns. ilmainen lähde

 Hinta sisälle kylpylään oli 39 JOD, mikä on mielestäni hieman liikaa siitä, että pääsee vain altaalle. No, maksoimme mukisematta sisäänpääsymaksun ja menimme vaihtamaan uikkareita päälle. Kylpylän hyvä puoli oli ehdottomasti se, että siellä oli siistit pukeutumistilat, hyvät suihkut ja lukittavat kaapit. Lisäksi tarjolla oli pyyhkeitä, kylpytakit ja tossut. Sekä naisten, että miesten puolella oli myös omat saunat ja höyryhuoneet.

Itse allasalue ei ollut kovin suuri, mutta tilaa oli riittävästi, sillä ruuhkaa kylpylässä ei ollut. Vesi oli sopivan lämmintä ja altaan lisäksi lähteen takana oli saunaluola. Luola oli tosin hyvin ahdas ja tietenkin pimeä, mutta vähän aikaa siellä lämmössä piti käydä kyykistelemässä. Muuten aika kuluikin altaassa ja aurinkotuolissa lämmöstä nauttien. Ihan mukava ja rentouttava tapa viettää vapaapäivää!

Muutaman tunnin jaksoimme lähteellä hengailla, kunnes päätimme lähteä kirjautumaan ulos hotellista ja siirtää auton nokka kohti Ammania. Nyt matkalla takaisin kuollellemerelle näki huomattavasti paremmin ympärilleen, kuin lähteille saapuessa. Maisema ylhäällä on kyllä todella karua ja yksitoikkoista kuumaisemaan, mutta on siinäkin myös oma viehätyksensä.

Lyhyt, mutta monipuolinen Tammikuun lopun viikonloppureissu oli erittäin onnistunut. Tässä on toki muutama viikonloppu jo ehditty viettää tuon reissun jälkeenkin. Viikot ovat menneet pitkälti töissä ja satunnaisesti salilla käyden. Liikenneruuhkat ovat iltaisin olleet niin suuria, ettei ihan joka päivä huvita lähteä liikenteen sekaan uudestaan jonottamaan, kun juuri on päässyt perille kotiin. Muuten olisin varmaan käynyt salilla ahkerammin.

 

Viikonloput ovat menneet myös rauhallisesti. Sohva ja tv ovat olleet hyviä kavereita, mutta tuli pari päivää sitten käytyä katsomassa vähän uusia paikkojakin Ammanissa. Itse kerään jonkin verran vinkkejä BeAmman sivustolta (http://www.beamman.com/) ja löytyipä sieltä taas yksi uusi ruokapaikka kokeiltavaksi.

 

Tähän loppuun on hyvä tehdä lupaus, että YRITÄN vähän useammin kirjoittaa kuulumisiani ja päivittää blogiani. Hyvää alkanutta viikkoa!

Karak, kaupunki vuorilla

Karakin kaupunki oli viime viikonlopun yllätyskohde. Suunnitelmana oli Lootin luolan jälkeen suunnata kuumille lähteille, mutta museon tarinoiden innoittamana lähdimmekin etsimään vanhoja raunioita. Kännyimme Karakiin vievälle tielle, joka nousi jyrkästi ja kiemurrellen ylös vuoristoa kohti. Hyvin nopeasti tulimme siihen tulokseen, ettei raunioita taida löytyä, mutta auton polttoaineen huvetessa päätimme jatkaa matkaa eteenpäin ja ajaa aina Karakin kaupunkiin asti tankkaamaan.

Karakia lähestyttäessä yllätyimme. Noin 20 000 asukkaan kaupunki sijaitsee kukkuloilla, 1000 m meren pinnan yläpuolella. Karakin keskellä komeilee vanha linnoitus (Karak's Castle), jonka ympärille kaupunki on rakentunut. En tiennyt Karakista aiemmin oikeastaan mitään, joten linnoitus ja kaupungista avautuvat upeat maisemat tulivat minulle yllätyksenä.

Koska olimme ajaneet Karakiin asti ja paikka näytti mielenkiintoiselta, laitoimme auton parkkiin ja suuntasimme linnalle. Sisäänpääsymaksu oli vaivaiset 1 dinaria, joten vierailu oli todellakin joka lantin arvoinnen. 

Erikoista Karakissa oli se, että ihmiset olivat hyvin uteliaita ja ystävällisiä. Olen tietysti tavannut ystävällisiä ja mukavia ihmisiä ympäri Jordaniaa, mutta Karak oli ensimmäinen paikka, jossa ihmiset tulivat kysymään mistä olemme kotoisin ja halusivat ottaa yhteiskuvan. Yhteiskuvapyyntöihin olen viimeksi (ja ainoastaan) törmännyt Kiinassa, jossa länsimaalainen pitkä, vaaleahiuksinen nainen oli hämmästelyn arvoinen asia. Mutta Jordaniassa tämä oli minulle aivan uusi kokomus. Varsinkin lapset olivat meistä innoissaan ja halusivat puhua englantia: "Hello, how are you? What's your name?"

Emme voineet käyttää liikaa aikaa linnoituksen tutkimiseen, sillä tarkoituksena oli saavuttaa Ma'In kuumat lähteet vielä valoisaan aikaan. Vieraat vuoristotiet kun eivät pimeällä ole kovin miellyttäviä (eikä edes turvallisia) ajaa. Karakissa ja varsinkin linnoituksella pitää ehdottomasti käydä uudestaan paremmalla ajalla.