Tapaus Syyria

Yleensä juttuni ovat hyvin huolettomia, mutta tällä kertaa haluan kirjoittaa vakavammasta asiasta, asiasta joka on joka päivä läsnä Jordaniassa.

Syyria on kaikkien huulilla niin Jordaniassa, kuin ympäri maailmaakin. Tilannetta seurataan jännittyneenä ja huoli lukuisista pakolaisista on vaihtunut huoleen sodasta ja Yhdysvaltojen suunnittelemista sotatoimista Syyriaa vastaan.

http://www.wordtravels.com/Travelguide/Countries/Jordan/Map

Jordania on jo pitäkään vastaanottanut Syyrian pakolaisia ja maan pohjoisrajalla on valtavia pakolaisleirejä. Lisäksi suuri määrä pakolaisia on  tullut kaupunkeihin, kuten Ammaniin, yrittäen löytää työtä ja saada kiinni elämästä Jordaniassa. Pakolaisia on kuitenkin niin paljon, ettei Jordanian kapasiteetti tahdo riittää. Tällä tarkoitan sairaaloita, kouluja ja muita yhteiskunnan ylläpitämiä palveluja ja laitoksia, sekä tietysti työpaikkoja. Rahallisen tuen antamiseen maalla ei ole varaa, vaan pakolaiset ovat hyvin pitkälti kansainvälisten avustusjärjestöjen, sekä yksityisten henkilöiden tarjoaman avun varassa. Jordanialaiset näkevätkin velvollisuutenaan auttaa pakolaisia sekä hätään kärsiviä ihmisiä. Varsinkin Ramadanin aikaan monet paikalliset tekivät hyväntekäväisyystyötä ja antoivat lahjoituksia Syyrian pakolaisille.

Tällä hetkellä suurinpana huolenaiheena on Syyriaan kohdistuvat mahdolliset sotatoimet. Jordania on Lähi-Idän levottomuuksien keskellä pysynyt rauhallisena ja turvallisena maana, ja paikallisilla on todella huoli tämän rauhan järkkymisestä. Maan rajanaapureilla on erilaiset intressit keskenään ja lisäksi Lähi-Itä on niin terroriuhan, kuin asellisten varustelujenkin vuoksi suurvaltojen suurennuslasin alla. Jordania kokee olevansa tämän paineen keskellä voimattomana vaikuttamaan tilanteeseen. Jordania saa tukea Yhdysvalloilta ja Yhdysvallat kouluttaa Syyrian kapinallisia Jordaniassa, joten myös tämän vuoksi paikalliset pelkäävät oman maansa puolesta. Lisäksi, varsinkin lähellä Syyrian rajaa, ihmiset odottavat Yhdysvaltojen mahdolliseen hyökkäykseen liittyviä uutisia ja pelkäävät että kaaos siirtyy Syyrian rajojen yli myös Jordaniaan.

Keneltä tahansa asiaa kysyy, kaikki toivovat rauhaa ja tilanteen rauhoittumista. Paikalliset ovat hyvin järkyttyneitä Syyrian tilanteesta ja siviileihin kohdistuvasta väkivallasta, puhumattakaan kemiallisin hyökkäyksen uhreista. Mutta Jordanian ympärillä on ollut niin pitkään levottomuuksia, erimielisyyksiä, sotia, kapinaa ja terrorismia, etteivät Jordanialaiset usko Lähi-Idän tilanteen rauhoittuvat lähiaikoina, saati koskaan. Ainut mitä he kokevat pystyvänsä tekemään, on auttaa Syyrian pakolaisia ja toivoa että Jordania kestää kaiken paineen keskellä.

Tämän kirjoituksen pohjana ovat niin keskustelut paikallisten ihmisten kanssa, kuin artikkelit muun muassa Jordan Timesin verkkosivuilla.

Jordan Times, 29.8.2013: Northern region residents ‘holding breath’ as Syria strike looms

Jordan Times, 31.8.2013: Obama says Syria chemical weapons attack threates Jordan, Israel

Kaksipyöräinen harvinaisuus

Jordaniassa on todella harvinaista nähdä mitään kaksipyöräistä kulkuneuvoa liikenteessä. Teillä ajaa vain ja ainoastaan autoja. Mopot, skootterit, moottoripyörät ja polkupyörät eivät kuulu paikalliseen liikennekulttuuriin. Matkalla Jerashiin samaa matkaa kanssamme kuitenkin kulki Jordanialainen moottoripyöräkerho (Amman Riders liiveistä päätellen).

 

Moottoripyöräily onkin tässä maassa yhteinen harrastus, eikä yksinäisiä matkaajia yleensä teillä näy. Moottoripyöräilijät liikkuvat isoissa porukoissa ja letkan perässä joukkoa seuraa huoltoauto. Tämän moottoripyörä"jengin" meno oli sen verran levotonta (kuten yleensäkin paikallinen liikenne), että pyrimme ohittamaan kaksipyöräiset mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti.

Jee, kaikki kädet ylös!

 

Jerash, Antiikin Rooma Jordaniassa

Noin 45 km Ammanista pohjoiseen päin sijaitsee vanha antiikin aikainen kaupunki Jerash. Historiaa huokuva rauniokaupunki on tunnettu hyvin säilyneistä Rooman aikaisia rakennelmistaan. Jerashin kulta-aika onkin ollut Rooman hallinnon aikaan, jolloin kaupunki tunnettiin vielä nimellä Gerasa. Tänäpäivänä se on yksi parhaiten säilyneitä Rooman aikaisia kaupunkeja maailmassa.

 

Jerashin raunioita pääsee ihastelemaan mielestäni kohtuullista 8 JOD sisäänpääsymaksua vastaan. Paikasta saisi ehdottomasti parhaiten irti oppaan kanssa, mutta itse päätiin vaan kävellä ja ihastella näitä antiikin aikaisia rakennelmia. Alueen kiersi helposti parissa tunnissa, mutta raunioiden tarkestelemiseen ja historiaan tutustumiseen voisi kuluttaa helposti enemmänkin aikaa.

 

Jos matka suuntaa Ammaniin, niin tätä historiallista nähtävyyttä ei missään nimessä kannata jättää välistä. Itse voisin lähteä tutkimaan Jerashin raunioita uudestaankin, mutta sille reissulle ottaisin mukaan myös oppaan.

 

Kuolleenmeren hoitoa

Rauhalliseen iltaan kotona  sopii mainiosti itsensä hemmottelu kasvohoidon muodossa. Ostin kauppareissulla yksittäinpakatun mutanaamion omaa hyvinvointi-iltaani varten. Naamio on valmistettu Kuolleenmeren mudasta ja siinä on pakkausselosteen mukaan 26 erilaista mineraalia. Kuolleenmeren tuotteita myydään lähes kaikissa marketeissa, vaikka sen omiin tuotteisiin erikoistuneita liikkeitäkin Ammanista löytyy. Tuotteilla vakuutetetaan olevan lukuisia terveysvaikutuksia.

 

Naamio tuoksui (haisi) samalta kuin muta Kuolleellamerellä. Ensin naamio hieman kutitti ja kiristi, mutta noin vartin vaikutusajan jälkeen ja huuhdeltuani kasvot huolellisesti vedellä, oli lopputuloksena todella pehmeä ja kuulas iho. Omalle herkälle iholleni naamio siis sopi yllättävän hyvin.

Cocktail-ilta

Kaverini on juuri muuttanut uuteen asuntoon ja aloitimme viikonlopun kokoontumalla hänen luokseen drinkki-iltaa viettämään. Kaveri on aikaisemmin työskennellyt baarimikkona ja ehdotti illan teemaksi cocktaileja, joita hän ystävällisesti meille valmistaisi. Ei tarvinnut kahta kertaa kutsua, sen verran hyvä oli hänen ehdotuksensa! Emäntä olikin hankkinut erittäin kattavan valikoiman erilaisia juomia ja muita raaka-aineita drinkkien valmistamiseen. Siitä sitten alettiin rakentamaan "asiakkaiden" toiveiden mukaan herkullisia drinkkejä.

 

Kaikilla oli hauskaa, kun yhdessä pähkäiltiin minkälaista juomaa seuraavaksi maisteltaisiin. Ex-baarimikko pääsi pitkästä aikaa toteuttamaan itseään baarissa ja vieraat olivat enemmän kuin tyytyväisiä cocktaileista.

 

Lounas Levantissa

Taas tulee ruoka-aiheinen postaus, mutta kun yksinkertaisesti matkustelun ja ulkomailla asumisen yksi parhaimmista puolista on kokeilla erilaisia ruokia ja saada uusia makuelämyksiä. Olen tosin huomannut, että omat suosikkinsa ruokalistalta löydettyä pöydän kattaus alkaa näyttämään joka kerta samalta.

Taj Mall -ostoskeskuspäivän yhteydessä kävimme Levant nimisessä ravintolassa lounaalla. Ravintola tarjoaa monista ostarien ketjuravintoloista poiketen paikallista, Arabialaista ruokaa. Valitsimme ruokalistalta useampia pieniä annoksia jaettavaksi ja vain yksi sana voi kuvata tätä kokonaisuutta: herkullista!

 

Pikaruokaa

Pikaruokaravintolaketjut, kuten kfc ja mäkkäri ovat hyvin Jordaniassa edustettuina ja kyseiset syöttämöt vetävätkin paljon porukkaa puoleensa. Kebab on kuitenkin paikallista pikaruokaa parhaimmillaan. Kyseinen kebablautanen ei ollut kummoinen, mutta ei se ollut myöskään hinnalla pilattu (kebab + pepsi 2,30 dinaria, eli noin 2,50 euroa).

Aqaban rantaelämää

Aqaba (suomalaisittain Akaba) on Jordanian ainut rantakaupunki.  Rantaviivaa Jordanialla on vaivaiset 23 kilometriä, mutta tuolle Punaisenmeren rannalle mahtuu niin Aqaban satama-alue, hotellien yksityiset alueet, kuin yleiset ja yksinkertaiset rannatkin.
 

Yleisellä rannalla näky ei ole mitenkään vaikuttava. Meri on kauniin turkoosin sininen, mutta hiekka on karkeaa ja rantaviivaa peittää tyhjät tölkit sekä muovipussit. Voin vain kuvitella miten erilaisen kuvan Aqabasta saa viiden tähden hotellin uima-altaalta katsottuna, kun edessä komeilee hotellin oma hyvin hoidettu ja siisti ranta. Yleinen ranta ei ole kovin siisti tai turistin näkökilmasta houkutteleva, mutta toisaalta se kuvastaa Jordanian todellista elämää ja kulttuuria. Paikalliset viihtyvät rannalla hyvin  ja monet olivatkin telttoineen ja koko perheen voimin viettämässä viikonloppua Aqabassa. Harvalla Jordanialaisella on edelleenkään varaa edes edullisimpiin hotelleihin ja kun liikutettavana on koko suku, on helponta lähteä lomalle teltan kanssa.

Jordaniassa pystyy aika hyvin tekemään päätelmiä varallisuudesta, koulutuksesta ja yhteiskunnallisesta asemasta ulkoisen olemuksen ja pukeutumisen perusteella. Vanhaa kulttuuria ja perinteitä kunnioittavat ovat usein maalta tai kaupunkien köyhimmistä osista ja mm. naisten pukeutuminen on huomattavasti konservatiivisempaa kuin kaupunkien moderneimmissa osissa. Aqaban rantaan leiriytyneet Jordanialaiset olivat selkeästi perinteistä kulttuuria edustavaa väkeä ja kuumassa helteessä rannalla istui mustiin huntuihin tai jopa burkiin verhoutuneita naisia katsomassa kun lapset leikkivät vedessä. Miesten pukeutimisessa ei näe niin suurta eroa, mutta ei tällä rannalla kukaan ilman paitaa patsastellut. Vähäpukeisuus ei selkeästikään kuulu tapoihin, ei edes uimarannalla.

 

Kipeänä

Voi kun on tympeää olla kipeänä. Olen nyt toista päivää kotona sairaana ja alkaa pian seinät kaatumaan päälle. Huomenna pääsen toivottavasti takaisin kiinni arkeen!

Kuun sirppi on kuvattu Aqabassa, Eid-lomalla Ramadanin jälkeen. Ramadanin alkaminen ja päättyminen määräytyvät kuun asennosta ja paastoaika päättyy kun uusikuu havaitaan Mekassa, Saudi-Arabiassa. Kaksi päivää Ramadanin päättymisen jälkeen kuu siis näytti tältä Aqabassa.

Tunnistatko hedelmän?

Näitä paikallisia herkkuja voi maistella suoraan puusta. Tämä yksilö on poimittu välipalaksi Citadel kukkulalta. NAM! 

 

Darna Village hotelli, Aqaba

Majoituin Aqaban reissullani sukellushotellialueella sijaitsevassa Darna Village hotellissa. Kyseinen hotelli on yksinkertainen majoituspaikka, josta kuitenkin löytyy kaikki tarpeellinen, kuten siistit huoneet. Parhaiten hotelli sopii reppureissaajille, budjettimatkaajille ja sukeltajille, jotka eivät matkallaan hae suuria elämyksiä itse hotellista. Omalle minilomalleni Darna oli oikein sopiva.

 

Darna, kuten muutkin pienet ja yksinkertaiset sukellushotellit sijaitsevat noin 10 km päässä Aqaban keskustasta. Hotellin ja rannan erottaa vain autotie, joten altaalta on suora näköyhteys merelle. Itse sain myös huoneen merinäköalalla, joka tarkoitti käytännössä sitä, että edessä olevan rakennuksen katon yli näki häivähdyksen sinistä merta.



Hotellin sijainti oli sukeltamista ajatellen loistava, mutta rantaelämää haikailevalle se olisi ollut pettymys. Vaikka ranta olikin aivan hotellin edessä, oli se hyvin roskainen ja koralliriuttojen vuoksi paikka sopi paremmin snorklaajille, kuin uimareille. Rannalla myös viihtyi paljon paikallista väkeä. Tämän porukan keskelle ei kyllä bikinit päällä olisi voinut lähteä aurinkoa ottamaan!

 

Hotellin alueella voi onneksi olla huoletta bikineissä. Vaikka Darnan allasalue ei ollutkaan suuri, riitti se auringon palvomiseen ja altaassa pulahtamalla sai oloaan vähän viilennettyä kuumuudelta. Kaikki perusasiat tässä hotellissa olivat siis paikallaan ja hinta-laatusuhde oli mielestäni kohdillaan. Seuraavalla Aqaban vierailulla haluaisin kuitenkin kokoilla jotain hieman tasokkaampaa hotellia, jossa on suuri allasalue pihalla ja oma yksityinen uimaranta. 

Ei-shoppailupäivä Taj Mall -ostarilla

Kirjoitin lyhyesti Taj Mall ostoskeskuksesta jo Ammanin ostarit -jutussa, mutta nyt tästä kaupungin hienoimmasta ostarista vähän lisää. Tykkään yleensäkin mennä kaupungin keskustaan kiertelemään kauppoihin ilman erityisempää ostostarkoitusta. Ammanissa ei valitettavasti ole Suomen kaupungeille tyypillistä keskustaa, jossa tällaista kiertelyä voisi harrastaa, joten paras paikka ns. kaupunkihengailulle on ostoskeskus. Niin kaupungilla kuin ostarillakin on mukava kierrellä liikkeissä ja katsoa mitä uutta on tarjolla, ihastella kauniita kenkiä tai hämmästellä kauden uusimpia trendejä. Jos tavoitteena on löytää joku tietty tuote, on kaupoille paras vaihtoehto lähteä yksin. Tällöin aika tulee käytettyä mahdollisimmasn tehokkaasti. Kun tarkoituksena puolestaan  on pelkkä ostarihengailu, on kivempi lähteä kiertelemään kauppoja kaverin kanssa.

 

Taj Mall on täynnä kansainvälisiä merkkiliikkeitä ja myös asiakaskunnasta huomaa, että ostarilla käy pääasiassa varakkaampaa paikallista väkeä sekä ulkomaalaisia. Naisten pukeutuminen on huomattavasti vapaampaa ja ilmapiiri on kansainvälisempää kuin Ammanin kaduilla.

 

Taj Mall on kuin mikä tahansa uusi ostoskeskus, mutta suurin osa sen liikkeistä on kalliita merkkiliikkeitä. Taj Mallista löytyy muun muassa Burberryn, Hugo Bossin, Louis Vuittonin, Michael Korsin, Moschinon ja Emporio Armanin liikkeet. Jordanian hintataso kansainvälisten merkkien kohdalla on korkeampi kuin Euroopassa, joten erityisempiä pakko ostaa -fiiliksiä ei pääse syntymään. Ja todella, tältä ostarireissulta mukaani ei tarttunut mitään!

Veden alla voi hengittää!

Okei, en ottanut Aqaban lomaani täysin rennosti, sillä olen taas kokeillut jotain uutta. Ja tällä kertaa todella ylitin itseni! Olin nimittäin ensimmäistä kertaa ikinä laitesukeltamassa! Jopa snorklatessa on mielestäni ollut epämiellyttävää hengittää veden alla, joten laitesukeltaminen oli minulle aika extreme juttu. Mietin todellakin kaksi kertaa ennenkuin varasin itselleni sukelluksen. Kerroin jännityksestäni jo varaustilanteessa ja ohjaaja vakuutti että etenemme pikku hiljaa ja hän varmistaa ettei paniikkia veden alla synny. Ohjaaja myös vakuutti, että rauhallisesti hengittämällä totun veden alla olemiseen, hengittäminen helpottuu ja jännitys vähenee. Aluksi tuntui ahdistavalta mennä veden alle ja hengittäminen tuntui työläältä. Itseasiassa syvemmällä vedessä hengittäminen oli helpompaa, kuin lähellä meren pintaa. Laitteen kautta hengittämiseen tottui yllättävän nopeasti, mutta aina välillä mielessä kävi että mitä jos en saakaan happea! Aivan typerää itseään kiusata moisella ajatuksella.

 

Koska kyseessä oli ns. turistisukellus, ei meidän tarvinnut opetella säätämään laitteita, vaan ohjaaja auttoi kaikessa. Tärkein tehtävä (tietysti suunkautta hengittämisen lisäksi) oli näyttää käsillä merkkejä ohjaajalle (onko kaikki ok, onko jokin vialla, pitääkö päästä ylös, pitääkö päästä alemmas) sekä korvien paineen tasaaminen. Puhaltamalla ilmaa nenään samalla kuin pitää nenästä kiinni sormilla, oli ainakin minulle paras tapa tasata korvien painetta. Muita tapoja on liikutella leukoja ja nieleskellä, samaan tapaa kuin lentokoneessa, kun korvat menevät lukkoon. 

Minulle sukelluskokemus oli niin uutta ja ihmeellistä, että ympäröivät koralliriutat ja värikkäät kalat jäivät liian vähäiselle huomiolle. Tällä ensimmäisellä sukelluksellani itse sukeltaminen oli jo niin ihmeellistä ettei oikeastaan ollut merkitystä missä sukelsin. Näkyihän meressä upeita kaloja ja värikkäitä koralleja. Oli hauskaa kun kalaparvet uivat aivan läheltä ja itse pääsi pujottelemaan riuttojen välistä. Ainut  harmillinen asia oli se, että meren pohjassa oli aivan liikaa roskia! Todella ikävää katsottavaa ja käsittämätöntä että roskia heitetään surutta mereen.

Sukelluksen jälkeen jännitys ja hämmästely muuttui iloksi ja nauruksi! Laitesukeltaminen oli mahtava kokemus ja aion todellakin sukeltaa uudestaan. Ensikerralla saan varmasti enemmän irti merenalaisesta maailmasta, kun itse sukeltamiseen (ja jännittämiseen) ei tarvitse keskittyä niin paljon.

 

Väsynyt kuin kameli

Mukavat lomapäivät Aqabassa ovat takanapäin ja arki Ammanissa on taas alkamassa. Vaikka otin Aqaban lyhyen loman ihan rennosti, on reissun jälkeen olo vähän nuutunut. Aqabasta sai ihan tarpeeksi irti parissa päivässä, eikä tämä Jordanian ainut rantakaupunki ainakaan minuun tehnyt suurta vaikutusta. Mutta Aqabasta lisää toiste. Nyt ruokaa, telkkaria ja lepoa. Hyvää lauantai-iltaa!

Amman Citadel, historiaa keskellä kaupunkia

Historiallinen Amman Citadel sijaitsee yhdellä seitsemästä kukkulasta, joille kaupunki on alunperin rakentunut. Citadelin historia edustaa sivilisaatioiden muodostumista läpi vuosisatojen. Eri aikakausien ja uskontojen vaikutukset ovat edelleen havaittavissa.

 

Mielenkiintoisen historia lisäksi Citadelilta aukeaa upeat näkymät ympäri Ammania. Kukkulalta katsottuna huomaa kuinka suuri ja laajalle levinnyt kaupunki on. Amman on edelleen hyvin matalaksi rakennettu kaupunki. Suurkaupungin tapaan on kaupunkikuvaan kuitenkin kohoamassa moderneja pilvenpiirtäjiä.

 

Arkeologisessa museossa on esillä löydettyjä esineitä eri aikakausilta. Mielenkiintoisin esine on ehkä Jerikosta löydetty ensimmäinen ihmisen tekemä veistos.

Irtiotto arjesta

Olin viime viikolla toista kertaa viettämässä vapaapäivää Kuolleellamerellä. Päivä biitsillä ja altaalla saa kummasti ajatukset irtaantumaan arjesta. Sehän vapaapäivän tarkoitus taitaa ollakin!

Seuraava rantalomani suuntautuu Aqabaan, jonne lähden viettämään Eid lomaa (Ramadanin päättymisen juhla) huomenna. Jee!

Iftar-illallinen Yildiz Palace ravintolassa

 

Olennainen osa Ramadania, eli paastoaikaa on auringon laskuun ajoittuva Iftar-illallinen (jota päivän ensimmäisenä ateriana kutsutaan myös aamiaiseksi). Yildiz Palace ravintolassa oli tarjolla tyypillinen Jordanialainen illallinen buffetin muodossa. 

 

Ravintolan tarjoilupöydät notkuivat niin paikallisia, kuin kansainvälisiäkin herkkuja. Alku- ja pääruokapöytien jälkeen oli vielä pakko maistella erilasia makeita herkkuja jälkiruokapöydästä. Kuten yleensä seisovassa pöydässä, myös Yildiz Palacen parhaat ruuat löytyivät alku- ja jälkiruokapöydistä. Olo koko setin jälkeen oli verrattavissa ruotsinlaivan buffetillallisen aiheuttamaan ähkyyn. Tosin viini tältä Ramadanin aikaan sijoittuvalta aterialta puuttui kokonaan.

Lunta hiekan keskellä

Itseasiassa Ammanissa voi talvella sataa lunta, mutta itse päädyin lumisiin maisemiin muistelemalla kevään hihtolomaviikkoa Levillä ja Ylläksellä. Laskettelukeli oli koko viikon aivan mahtava! Pieni pakkanen piti rinteet hyvässä kunnossa ja aurinko paistoi koko viikon. Hyvät laskettelumuistot ehdottomasti.
 

Vaikka olimme majoittuneet Leville, niin puolet viikosta laskettelimme Ylläksen tuntureilla. Ylläksen rinteet olivat yksinkertaisesti kivempia ja paremmassa kunnossa. Saa nähdä pääsenkö suksien päälle ensi talvena.
 

Muista aina liikenteessä, monta lammasta ompi eessä

Yleensä liikenneruuhkat Ammanissa johtuvat autoista. Tällä kertaa ruuhkaan aiheuttajana olivat lampaat, joiden saartamaksi jouduimme palatessamme vapaapäivän vietosta Kuolleeltamereltä Ammaniin.

Lenkille mars!

Urheilu on viimeaikoina kaikessa muodossa jäänyt harmittavan vähäiseksi. Minulle on kuitenkin kotikulmillani muodostunut vakio lenkkeilyreitti. Koska liikenne on kaaoottinen, ei ihan mihin tahansa voi lähteä kävelemään, saatikka juoksemaan. Oma reittini kulkee suurien teiden välisellä asuinalueella ja etenee pienempiä katuja ristiin rastiin. Vaikka kadut ovat huomattavasti vähemmän liikennöityjä kuin päätiet, ei näilläkään kaduilla lenkkeily ole täysin turvallista. Autot ajavat kovaa ja puuttuvien jalkakäytävien takia pitää kulkea liikenteen seassa.

Paras lenkkeilyaika olisi ehdottomasti aikaisin aamulla, kun ilma on vielä viileä ja liikenne hiljaisempi. En todellakaan saa itseäni viideltä aamulla ylös sängystä, joten olen turvautunut toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon, eli iltalenkkeilyyn. Lähden liikkeelle ennen auringon laskua, niin että olen myös kotona ennen pimeän tuloa. Ilma on tähän aikaan edelleen kuuma, mutta aurinko ei sentään porota.

En erityisemmin pidä lenkkeilymaastostani ja sen tarjoamista maisemista, mutta liikkumisesta nautin sitäkin enemmän. Lenkin varrella on useita suurlähetystöjä, joiden edessä rynnäkkökiväärein varustautuneet vartiat päivystävät ja tarkkailevat epäilevästi jokaista ohikulkijaa (tai siltä se ainakin tuntuu!). Koko ajan pitää olla varuillaan, ettei kulman takaa kaahaa auto päälle (vilkkuahan on ihan turha käyttää tai nopeusrajoituksia noudattaa). Taksit puolestaan hidastavat kohdalla ja tööttäävät kyytiinsä, ymmärtämättä miksi tuo nainen ei kulje autolla! Lisäksi reitin varrella näkee lukemattomia kulkukissoja tonkimassa roskiksia ja tämä näky todella surettaa minua. Kaikesta edellämainitusta huolimatta liikkumisen ilo vie minut yhä uudelleen lenkki"polulleni"!

Suomi-ikävöintiä?

Olen nyt ollut kuukauden Jordaniassa. Tässä ajassa ei vielä ehdi kovin paljon ikävöimään  asioita Suomesta (varsinkin kun salmiakkia on ollut tarjolla riittävästi). Jos pitää nimetä asioita joita tällä hetkellä eniten ikävöin Suomesta, niin tässä lyhyt lista:

• Valoisat yöt
• Vihreys
• Uudet ja tuoreet vihannekset
• Mansikat
• Rauhallinen liikenne
• Hiljaisuus

Tähän listaan toki vaikuttaa se, että Suomesta lähtiessäni oli keskikesä parhaimmillaan ja olin juuri päässyt uusien mansikoiden makuun. Saahan Jordaniassakin tuoreita ja hyviä vihanneksia, mutta Suomessa kesän uudet perunat, sipulit, tomaatit ym. kasvikset maistuvat älyttömän herkullisilta!

 

Kaikkea yllämainittua ilman pystyy Jordaniassa hyvin elämään ja olemaan. Ehkä rauhallinen liikenne ja se, että Suomessa joka paikkaan voi turvallisesti kävellä (ilman että pelkää tulevansa yliajetuksi) nousee listalla ykköseksi.